Pieni juhannustaikapakina

Kuva Paula Havasteen teoksesta Taika päivässä (Gummerus 2015) sivulta 193.


Tämä kuvan 9 kukan kerääminen tyynyn alle ja hiljaa nukkumaan meneminen voisi olla varteenotettavampi vaihtoehto, kuin kasteisella niityllä kieriminen, saattaisi näet saada vähän vähemmän punkkeja. Vaikka saattaahan siellä kukissakin olla kaikenlaisia ötököitä. Keräile niitä sitten aamulla lötkistyneiden kasvinosien ohella hiuksistasi. Minulla on sangen paksut hiukset, joten sinne saattaa etsityä jos minkälaista elävää ilman, että löydän niitä sieltä seuraavaan viikkoon. Jos sittenkään.

Lapseni traumatisoituisi, jos äiti ei puhuisi mitään nukkumaan mennessä. Tosin jos kieriskelisin niityllä, niin siinä traumatisoituisivat kaikki tilannetta todistavat. Mukaan lukien metsänelävät. Ja se lapsi. Sitä paitsi ulkona on niin kylmä, että varmasti saisin lentsun tai jonkun muun akuutin ylähengitysteiden infektion jos hyppisin pellolla alasti kasteesta märkänä. 

Nyt kesäkin on niin myöhässä, että löytyyköhän tuota edes sitä tarvittavaa yhdeksää kukkaa. Seitsemän kukkaa on monesti ollut tyynyn alla, mutta vain pari kertaa olen sulhoista unia nähnyt. En tosin tiedä, kenen sulhoista - ei minun ainakaan. Ehkä syynä on se, että kukat ovat olleet pakastepussissa - on tullut häiriöitä taajuuksiin. Mutta kun ne ötökät ja lötkistyneet kasvinosat... En usko, että niiden kantaminen hiuksistossa ainakaan lisää naimalykkyä.

Juhannukseenhan kuuluvat koivut molemmin puolin ovea. Minun kannattaa varmaan välttää niiden välistä kulkemista ja hypätä sitä vastoin sivusta ulos ja sisälle, kun ne koivut on tarkoitettu lisäämään hedelmällisyyttä elikkäs lapsilykkyä. Kun nyt ei ole sitä sulhoa, niin tuskin sitä lapsensaantionneakaan kannattaa lisätä. Kaikki ehkäisy- ja varotoimet käyttöön. Onhan joku tullut kuulemani mukaan raskaaksi puolukastakin. Puolukoita kannattaa siis vältellä. Ja koivuja. 

Jossain päin Suomea on syöty 9 suolasilakkaa ennen nukkumaanmenoa ja ajateltu, jotta tuleva sulhanen tulee sitten unessa antamaan juomista. Niin varmaan. Ihan kuin siinä unta saisi, kun janottaa ja suussa maistuu silakka. Ja ihan kuin nykymies mitään juomista antaisi - moinen veivetyinen on varmaan juhannusyöhön mennessä jo juonut kaikki juomansa ja makaa sammuneena siellä niityllä.

Tosin hyvät sille: juhannusyön kaste tekee ihon kauniiksi ja korjaa kaikki syyhyt ja vaivat (jos ei siis osu nokkosiin tai saa niitä punkkeja). Sittenpä se juippi muuttuukin niin komeaksi, ettei se meikätyttöön vilkaisisikaan, kun vientiä ja morsmaikkuja riittää muutenkin. Syökööt silakkansa.

Pitäiskö sittenkin vaan jättää taiat tekemättä. Pitäkää tunkkinne.

Niin ja hyvää juhannusta! :D

-Viivi

Inspiraationa toimi Paula Havasteen kirja Taika päivässä (Gummerus 2015). 

Kommentit