Tuomas Marjamäen Siitä tulikin farssi (Docendo 2018) on kiehtova faktafiktioromaani ensimmäisen suomalaisen elokuvan tekemisestä - ennen kuin koko sanaa "elokuva" oltiin edes keksitty. Mennään siis suomalaisen leffan (kyllä - leffa on elokuvaa vanhempi sana) alkujuurille, vuoteen 1907, kuvaamaan Salaviinanpolttajia, joka (kuvaavaa kyllä?) valikoitui ensimmäiseksi Suomessa tehtäväksi biografiseksi näytelmäkuvaksi.
Faktan ja fiktion yhdistämisessä on tietenkin probleemansa. Romaanin henkilöt (tai ainakin heidän nimensä) ovat ihan oikeita, olemassa olleita elokuvan pioneereja. Persoonallisuuksia - ja tapahtumia - Marjamäki on kuitenkin värittänyt draamallisten seikkojen vuoksi. Ja draamaa tässä kirjassa kyllä on! Tai no, ainakin kohellusta ja kiistoja, epäonnisia tapauksia ja kaameita vahinkoja… Ja historiankuvausta!
Tämä vetävä toiminnallisuus yhdessä kiintoisan historiatiedon kanssa luo suorastaan ahmittavan romaanin, jota ei malta laskea käsistään. Vaikka tietääkin, miten siinä tulee käymään: elokuva saadaan valmiiksi, totta kai saadaan, se on ihan oikeasti ollut olemassa! En haluaisi mitään muuta tällä hetkellä niin paljoa, kuin nähdä kyseisen mykkäfilmin, mutta valitettavasti se ei onnistu, sillä se on tuhoutunut - tai ainakin kadonnut.
Juoni vetää kuin juna ja kieli on hyvää. Tarina kulkee mielenkiintoisesti eteenpäin eri henkilöiden ja kohtausten kautta, aina näkökulmaa vaihdellen. Kirjassahan on elokuvan rakenne! (No, ymmärrän elokuvista vielä vähemmän kuin kirjoista, mutta sallittakoon silti tämä vertaus.) Henkilöt ovat suomalaisen elokuvan pioneereja, jo pitkälti unohtuneita kasvoja, joiden (oikeaan) elämäntarinaan tekee kovasti mieli tutustua.
Salaviinanpolttajista tuli kenties pu(/-a-)skafarssi jo ennen syntymistään, mutta tämä romaani ei sitä kyllä ole. Kirja on mainio yhdistelmä viihdettä ja tietoa - siis liki täydellinen paketti!
Tekijä: Tuomas Marjamäki
Teos: Siitä tulikin farssi
Kustantaja: Docendo 2018
Sivuja: 272
Mistä: Arvostelukappale
- Viivi