Tuomas Marjamäen Siitä tulikin farssi (Docendo 2018) on kiehtova faktafiktioromaani ensimmäisen suomalaisen elokuvan tekemisestä - ennen kuin koko sanaa "elokuva" oltiin edes keksitty. Mennään siis suomalaisen leffan (kyllä - leffa on elokuvaa vanhempi sana) alkujuurille, vuoteen 1907, kuvaamaan Salaviinanpolttajia, joka (kuvaavaa kyllä?) valikoitui ensimmäiseksi Suomessa tehtäväksi biografiseksi näytelmäkuvaksi.
Faktan ja fiktion yhdistämisessä on tietenkin probleemansa. Romaanin henkilöt (tai ainakin heidän nimensä) ovat ihan oikeita, olemassa olleita elokuvan pioneereja. Persoonallisuuksia - ja tapahtumia - Marjamäki on kuitenkin värittänyt draamallisten seikkojen vuoksi. Ja draamaa tässä kirjassa kyllä on! Tai no, ainakin kohellusta ja kiistoja, epäonnisia tapauksia ja kaameita vahinkoja… Ja historiankuvausta!
Tämä vetävä toiminnallisuus yhdessä kiintoisan historiatiedon kanssa luo suorastaan ahmittavan romaanin, jota ei malta laskea käsistään. Vaikka tietääkin, miten siinä tulee käymään: elokuva saadaan valmiiksi, totta kai saadaan, se on ihan oikeasti ollut olemassa! En haluaisi mitään muuta tällä hetkellä niin paljoa, kuin nähdä kyseisen mykkäfilmin, mutta valitettavasti se ei onnistu, sillä se on tuhoutunut - tai ainakin kadonnut.
Juoni vetää kuin juna ja kieli on hyvää. Tarina kulkee mielenkiintoisesti eteenpäin eri henkilöiden ja kohtausten kautta, aina näkökulmaa vaihdellen. Kirjassahan on elokuvan rakenne! (No, ymmärrän elokuvista vielä vähemmän kuin kirjoista, mutta sallittakoon silti tämä vertaus.) Henkilöt ovat suomalaisen elokuvan pioneereja, jo pitkälti unohtuneita kasvoja, joiden (oikeaan) elämäntarinaan tekee kovasti mieli tutustua.
Salaviinanpolttajista tuli kenties pu(/-a-)skafarssi jo ennen syntymistään, mutta tämä romaani ei sitä kyllä ole. Kirja on mainio yhdistelmä viihdettä ja tietoa - siis liki täydellinen paketti!
Tekijä: Tuomas Marjamäki
Teos: Siitä tulikin farssi
Kustantaja: Docendo 2018
Sivuja: 272
Mistä: Arvostelukappale
- Viivi
Todella harmi, että tuollainen leffa-aarre ei ole säilynyt nykypäiville! Kirjaan en taida tarttua, sitä aiempaa Myöhäistä katua olen kaupitellut miehelleni, vanhojen Suomi-leffojen ystävälle. Itse saan niistä näppyjä ;)
VastaaPoistaSuomi-filmejä on joskus hauska katsella, mutta en ole oppinut katsomaan mykkäfilmejä 🙈
PoistaTämäpä hyvä kirjavinkki! Kuuntelin vastikään Marjamäen Myöhäistä katua äänikirjana ja tykkäsin kovasti hänen tyylistään. Ja vanhan leffan ystävä tykkää aihepiiristä. Laitetaanpa itselle ylös!
VastaaPoistaOdotan, että pääsen tarttumaan tuohon Marjamäen uutuusromaaniin!
PoistaKirjan kansi näyttää tyylikkäältä, tykkään siitä! Itse aihe ei ole ihan ominta, sillä katson aika vähän leffoja tai yleensä mitään telkkarista. Toisaalta kirja voisi olla ihan ajankuvauksensa puolesta kiinnostavaa ja monesti kyllä innostun eri aiheista, jos ne on taiten kuvattu. Eli käsittelytapa ratkaisee! Laittelen kirjan muistiin, jos joskus tulee sopivat fiilikset.
VastaaPoistaKirjan kansi on tosi hieno!
PoistaNuo muinaiset leffat ovat kyllä aivan karmeita, mutta jostain on tietenkin pitänyt aloittaa. Katsoin Elonetistä löytyvän Neiti Nimismies -lyhytelokuvan, kun siinä on mieheni vaari pääosassa. Voi luoja, minkälaista mykkäfilmiä ja se oli sentään tehty niinkin myöhään kuin 1929. Sieltä löytyi kyllä myös varhaisempaa tuotantoa.
VastaaPoistaKatsoimme juuri toissailtana kotona Singing in the Rain, joka kuvasi tätä äänielokuvan voittoa mykkäfilmistä. Se puolestaan oli hyvä leffa.
Siitä tulikin farssi olisi varmasti opettavaista luettavaa, kiitos esittelystä!
Olen suunnitellut katsovani mykkäfilmejä Elonetistä, mutta en ole vielä uskaltanut 😅 Ne on jotenkin aika creepyjä, mutta toisaalta nyt tämän kirjan jälkeen niihin voisi osata suhtautua vähän eri tavalla 😊
Poista