maanantai 27. kesäkuuta 2022

Silja-Elisa Laitonen: Valinta (Suviranta #1)

Lotta Svärd -järjestön jäsenistä, lotista, on olemassa aika häviävän vähän kirjallisuutta, kun vertaa toisen maailmansodan myllerryksistä ammentavien teosten määrään kaikkinensa. Sotahistoriakin on (ollut) miesten kirjoittamaa. Siksipä Silja-Elisa Laitosen Valinta (Tammi 2022) onkin ilahduttava poikkeus: se on romaani nuoresta Raakelista, joka haluaa ja pääsee lotaksi rintamalle.


Joku luonnehti jossain lukemassani arviossa Valintaa historialliseksi lukuromaaniksi, ja sitähän se on: historiallinen ja sujuvasti luettava romaani. Kirjan päähenkilönä on juuri ylioppilaaksi kirjoittanut Raakel Suviranta, jonka lottataivalta seurataan aina sen alusta loppuun saakka. Lisäksi päästään ajoittain seuraamaan Raakelin tädin ja äidin elämää.


Silja-Elisa Laitonen: Valinta


Kirjan mielenkiintoisinta antia on lottien töiden kuvauksen lisäksi Raakelin motiivien tutkiminen: miksi nuori nainen haluaa palavasti rintamalle vanhempien vastustuksesta huolimatta? Syyt ovat ilahduttavan tuoreella tavalla enemmän henkilökohtaisia kuin isänmaallisia. Suvirantojen perhedynamiikassa on paljonkin pielessä, joten lottaura auttaa nuorta naista irtautumaan pois äidin ikeestä. Samalla avautuu mahdollisuus näyttää itselle ja muille - perheelle ja kiusaajille - että on pystyvä ja kykenevä, rohkea. 


Kirjan vanhemmat naishenkilöt, Raakelin Elisabeth-täti ja äiti, osoittavat esimerkillään, että vahvuus ja pakonomainen pyrkimys siihen voi myös sairastuttaa.


Raakel on yksinäinen ja isokokoinen. Tarinan edetessä hän löytää muutamia merkittäviä ihmissuhteita ja - sotaolosuhteissa aivan ymmärrettävästi - laihtuu, ja tästä iloitsee niin nuori nainen kuin kertojakin. Tämä painon ja ulkonäön kanssa kamppailu muodosti omaan lukukokemukseeni särön. Oliko tämä juonne aivan välttämätön saada tarinaan mukaan?


Kirjassa käsitellään isoja teemoja, kuten mielenterveyttä ja sodan seuraamuksia: tuskin kukaan pääsi sota-ajasta ehjänä ja entisellään. Moraaliakin sivutaan - ja moraalittomuutta, kaksnaismoralismia. Kirjassa tehdään näkyväksi niin lottiin kohdistuneet tiukat (seksuaali-)moraalisäännöt, kuin heidän kohtaamansa huorittelukin. Kuvaan pääsevät myös vielä enemmän mustamaalattu ja vähemmän kuvattu naisjoukko: työvelvolliset, joista etenkin pesulajunien naiset ovat tulleet erityisen tunnetuiksi oletetusta kevytkenkäisyydestään (kirjassa he eivät sitä ole).


Asemasodan kuvauksessa on paljon myös miesten, sotilaiden, toiminnan kuvausta - vähemmän mairittelevassa valossa. Ylipäätään kirja onnistuu luomaan kuvan asemasotavaiheesta kouriintuntuvan elävästi: lopunaikojen tunnelma, jota elettiin jähmeässä pysähtyneisyydessä pahaa odottaen, kuoleman ollessa jatkuvasti läsnä, sai ihmiset toimimaan holtittomasti, itseään ja toisiaan rikkoen. Pahaa nähtiin ja pahaa tehtiin.


Raakelin elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä juoni kaikkinensa ole aivan uskottava etenkään eturintamaan karkaamisen osalta. Valinta onnistuu kuitenkin luomaan sodasta kuvan inhimillisenä tragediana, jossa kaikki, pienet ja isot ihmiset, ovat tekemisissä liian suurten asioiden ja kysymysten äärellä. Erityisen koskettavaa on sotilaan särkyvän mielen sivusta seuraaminen; onko tällaisella tai tällaisen kanssa minkäänlaista tulevaisuutta? 


Kaiken kaikkiaan Valinta on vahva esikoisromaani ja Laitonen upea lisä kotimaiseen kirjallisuuskenttään. Nyt kiinnostaakin kovin, kuinka sarja tulee jatkumaan!


Tekijä: Silja-Elisa Laitonen

Teos: Valinta (Suviranta #1)

Kustantaja: Tammi (2022)

Sivuja: 479


-Viivi


sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Kirjabloggaajien kesälukumaraton 16.-17.7.2022

Kirjabloggaajien kesän 2022 toinen lukumaraton pidetään heinäkuun kolmantena viikonloppuna 16.-17.7.!

Kesän ensimmäistä lukumaratonia isännöi Yöpöydän kirjat.

Jos hyvin käy, eli jos vetäjä löytyy, niin lukumaratonia vietetään vielä elokuussakin!

Kirjabloggaajien kesälukumaraton


Lukumaratonin säännöt:

  • Lukuaikaa on maratonille varattu 24 tuntia. Voit pitää taukoja, mutta ne sisältyvät kokonaisaikaan. Muista syödä ja levätä riittävästi, jotta lukuinto säilyy!
  • Maratonin voi aloittaa esimerkiksi jo perjantaina 15.7. tai jatkaa maanantain 18.7. puolelle, kunhan osa maratonista tapahtuu lauantaina tai sunnuntaina.
  • Osallistua voi niin bloggaajana, Instagramissa tai Twitterissä, kuin myös ilman näitä alustoja.
  • Somessa voi julkaista etukäteen lukupinon esittelyn tai fiilistellä maratonin aikana. Kaikki kirjallisuus lasketaan mukaan, niin paperisena kuin elektronisenakin aineistona.
  • Maratonin lopuksi voi julkaista koontipostauksen, josta käy ilmi luettu sivumäärä tai kuunneltu aika, sekä luetut kirjat. Koontipostauksen linkin tai edellä mainitut tiedot voi julkaista maratonia seuraavan tiistain aikana täällä ilmestyvän postauksen kommenttilaatikkoon.
  • Halutessasi voit seurata muiden lukumaratonia. Somessa aihetunnisteena käytössä ovat #lukumaraton ja #kesälukumaraton2022. Maratonpostauksissa voi käyttää tässä julkaisussa olevaa kuvaa.
  • Ja lopuksi, maraton ei ole kilpailu siitä kuka lukee eniten sivuja, vaan lupa upota kirjojen maailmoihin! 

  

Lukuiloa maratonille!

    

Mukana maratonilla:



lauantai 25. kesäkuuta 2022

Outi Mäkinen: Karu planeetta

Outi Mäkisen Karu planeetta - kirja rakkauden kaipuusta (Otava 2021) oli yksi viime vuoden koskettavimmista lukukokemuksistani (tai kuuntelu-, jos niikseen tulee). Se oli taas yksi teos, jonka keralla tutkiskelin omia yksinäisyyden kokemuksiani. Vaikka kokemukset ovat erilaisia, tunne on silti yleensä sama.

Outi Mäkinen: Karu planeetta

Karu planeetta on herkkä kurkistus päälle kolmekymppisen Mäkisen elämään yksinäisenä naisena, sinkkuna, perheettömänä, vanhanapiikana. Se kuvaa ihailtavan avoimesti niitä haaveita, unelmia, pelkoja ja painajaisia, joita yksinäisyyden karulla planeetalla elävä kokee ja kohtaa. Yksityisyydestään huolimatta se on kouriintuntuvan samaistuttava kaikessa toivottomuudessaan, toivossaan ja toiveikkuudessaan.

 Saako haaveilla lapsesta, kun ei ole edes kumppania? Jaksaako kukaan elää jatkuvasti tutka päällä - koska eihän sitä ikinä tiedä, milloin se potentiaalinen kumppaniehdokas kävelee vastaan? Mitä on, kun ei saa ketään lähelleen eikä kukaan kosketa?

Kirja toimii erittäin hyvin myös äänikirjana.


Tekijä: Outi Mäkinen

Teos: Karu planeetta - Kirja rakkauden kaipuusta

Kustantaja: Otava 2021

Sivuja: 222 (äänikirjana 6 h 33 min)


-Viivi

torstai 23. kesäkuuta 2022

Kuparikettu & Heikki Saure: Noitakirja

Modernille henkisyyden etsijälle on tarjolla hyvinkin perinteisiä, suorastaan ikiaikaisia, traditioita, joista henkistä ja hengellistä sisältöä elämäänsä voi ammentaa. Noituus on laaja käsite, ja kenties juuri siksi se onkin monen nykyihmisen valinta. Omaa sisäistä noitaansa etsivälle on olemassa hyvinkin erilaisia tieto- ja opaskirjoja aiheen saloista, ja yksi niistä on Noitakirja - Nykynoidat ja noitien historiaa (Into 2021).

Noitakirjan ensimmäisestä puoliskosta on vastannut Heikki Saure, joka on kirjoittanut useammankin tietokirjan - mm. suomalaisista tontuista. Tämä osio kertoo noitien ja noituuden historiasta keskittyen aika paljon Euroopan noitavainoihin. Noitien vainoaminen satoja vuosia sitten on johtanut siihen, että yhä edelleenkin yhteiskunnassamme suhtaudutaan noituuteen jo sanana hyvin nuivasti. Tässä valossa noitavainojen avaaminen on paikallaan - etenkin, kun näen, että ennen kaikkea Noitakirja on tarkoitettu aiheeseen vasta tutustumassa oleville. 

Kuparikettu & Heikki Saure: Noitakirja - Nykynoidat ja noitien historiaa


Välistä tuntuu kuitenkin - yhtään väheksymättä vainoista aiheutunutta inhimillistä kärsimystä - että noitien (tai noituudesta syytettyjen) kokemaan kurjuuteen on keskitytty hieman liiaksikin. Esiin on nostettu esimerkeistä kaikkein raflaavimmat. Eurooppalaisten noitavainojen sijaan olisin suonut keskityttävän enemmän tarinoihin Suomen kansan noidista ja parantajista, myrryksistä ja tietäjistä. 

Kirjan toinen puolisko on YouTubessa nostetta saaneen nykynoita Kupariketun käsialaa. Siinä avataan Kupariketun oman ja muutaman muun nykynoidan esimerkkien avulla sitä tapojen kirjoa, jolla noituutta voidaan harjoittaa. 

Ongelmalliseksi tämän osion tekee perinneshoppailu, johon noituudesta kiinnostuneita suorastaan kehotetaan ryhtymään. Tai sinällään tämä on ihan ok: kyllähän itselle mieluisia henkisyyden toteutustapoja saa ja pitääkin etsiä. Mutta kun mennään kulttuurisen omimisen puolelle (esim. hoodoo) omaa oikeutusta lainkaan kyseenalaistamatta, niin lipsahdetaan samalla eettisesti vähintäänkin harmaalle vyöhykkeelle. 

Muutamaa hajaääntä lukuunottamatta nykynoitien osuus on Noitakirjassa Kupariketun kertomus omasta noitataipaleestaan. Kuparikettu onkin näkyvä hahmo suomalaisessa noitaskenessä ja tavallaan sitä kautta myös suomalaisen nykynoituuden kasvot (ainakin yhdet niistä). Olisin kaivannut kirjaan lyhyiden luonnehdintojen sijaan syvemmät esittelyt ja analyysit modernin noituuden eri muodoista - myös niistä, jotka eivät Kupariketulle itselleen ole niin tärkeitä tai läheisiä.

Noitakirjan tavoite on hieno: palauttaa noituuden arvo ja arvostus, valistaa ja sivistää noita-akkakuvastoon jumahtaneita nykykansalaisia noituuden tosiasiallisesta luonteesta ja monista muodoista. Tavoite saavutetaankin ainakin osittain, mutta ehkä tietty (itse-)kriittisyys olisi kannattanut pitää mukana työkalupakissa - tai noitapadassa.

Tekijät: Kuparikettu ja Heikki Saure
Teos: Noitakirja - Nykynoidat ja noitien historiaa 
Kustantaja: Into 2021
Sivuja: 360

- Viivi

sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Hjelt, Leskelä-Kärki & Oksama-Valtonen: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä

Elikö Helmi Krohn (1871-1967) ihmeellisen elämän? Sitä mieltä ovat ainakin Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen, jotka ovat kirjoittaneet teoksen Helmi Krohnin ihmeellinen elämä - kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (Into 2021). 

Krohn toden totta oli kultturelli ihminen, joka syntyi, kasvoi ja eli kulttuurin ja sivistyksen ympäröimänä - myös tuottaen niitä. Silti hän on jäänyt monen aikalaisensa (esim. siskopuolensa Aino Kallaksen) varjoon.

Helmi Krohnin ihmeellinen elämä


Elämäkerran (ja Krohnin elämän) alkupuoli näyttäytyy varsin traagisena: Ensin Helmi menetti äitinsä, sitten isänsä - ja suvun rakkaan kesäpaikan. Hänellä oli kirjallisia ambitioita, mutta hän ei saanut juurikaan kiitosta kaunokirjallisista teoksistaan. Hänen avioliittonsa oli onneton. Hän tunsi usein olevansa ulkopuolinen. Yksin.

Tätä taustaa vasten ei juurikaan tarvitse miettiä, miksi elämänsä viimeisinä vuosikymmeninä Krohn etsi ja löysi spiritualismista henkisen kotinsa. Loppuelämänsä Krohn omistikin henkisyydelle toimien meediona ja kanavoiden tekstejä henkioppaittensa kautta.

Siinä välissä Krohn oli erittäin tuottelias kääntäjä ja toimittaja, joka mm. edisti nuortenkirjallisuuden asiaa maassamme. Hän oli rakastava äiti ja isoäiti-Mukka. Yhdistysaktiivi. Taiteilijoiden ja merkkihenkilöiden ympäröimä tekijä. 

On upea kulttuuriteko, että Krohnin elämäkerta on kirjoitettu. On hienoa, että historiaan melkein hukkuneet henkilöt nostetaan vielä hetkeksi parrasvaloihin. Krohn toimi kirjallisuuden saralla taka-alalla, mutta hänen merkityksensä on silti syytä tunnustaa.

Kirja on kirjoitettu sujuvasti, selkeään kronologiseen muotoon. Tekstiä värittävät hyvin valitut sitaatit. Kuvaliitekin löytyy. Täysin eheänä Krohnin elämäntarina ei kuitenkaan kansien välissä pysy. Henkiseen heräämiseen ja spiritualismiin keskittyvä kirjan loppuosa tuntuu kuin eri puusta veistetyltä, irralliseltakin. 

Henkisyyttä ja henkimaailmaa selitetään kirjassa suurella hartaudella. Toisaalta tämä ratkaisu on ymmärrettävä: olihan henkinen herääminen Krohnille elämän suuri mullistus. Ja olihan henkisyys koko loppuelämän vahvasti läsnä värittäen myös Krohnin työelämän ja vapaa-ajan kauttaaltaan. Kirjailijayhdistys vaihtui spiritualismiyhdistykseen. Toisaalta: kirjan loppuosassa, spiritualismista puhuttaessa tuntuu, että kirjan tieteellinen ja asiallinen ote hieman lipsuu - tai ainakin huomio lipsahtaa liiaksi Krohnin elämän kuvaamisesta spiritualismin idean selittämiseen.

Kaiken kaikkiaan Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kertoo aikaimoisen ihmeellisestä elämästä, jonka aikana tapahtui paljon kamalaa ja paljon ihanaa, paljon merkityksellisiä asioita. Krohn on jättänyt jälkensä niin kotimaiseen kirjallisuuteen kuin henkisiin piireihinkin; kyllä tällainen henkilö elämäkertakirjansa onkin tullut saada!

Tekijä: Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen
Teos: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä - kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä
Kustantaja: Into 2021
Sivuja: 399


- Viivi