Päivi Taussin Katrin kahdet kengät (Reuna 2022) on koskettava pieni tarina inkeriläisestä Katrista, joka pakenee veljineen Suomeen kahdet kengät mukanaan 1920-luvulla. Se on kirjailijan mummon tarina, mutta kuitenkin fiktiivinen kertomus. Vaikka se kertookin vain yhden ihmisen/perheen tarinan, avaa se samalla monien inkeriläisten kohtaloita.
Kirjassa kulkee kaksi juonnetta: Katrin tarina sekä kirjailijan tutkimus- ja kirjoitusprosessi. Tämä on toisaalta toimiva ratkaisu, joka auttaa ymmärtämään kirjailijan työtä. Toisaalta se on myös aika helppo ratkaisu, jonka avulla kirjoittaja voi selitellä ratkaisujaan (lukijalle, itselleen?) - vaikka ei tarvitsisi! Tarinan haaste on siinä, että se on periaatteessa oikean, eläneen henkilön tarina, ja toisaalta keksitty. Se ei ole siksi oikein kumpaakaan. Kirjan päähenkilöstään maalaama kuva on ehkä turhankin viaton ja siloinen, mikä selittynee sillä, kirja on (ja ei ole) kirjailijan oman isoäidin tarina.
Tämän ei ole tarkoitus lannistaa tai varsinaisesti kritisoida vaan ennemminkin rohkaista (sikäli mikäli jälkiviisaudesta nyt mitään hyötyä olisi); mummoon olisi voinut laittaa vähän särmää, ja tarinaa olisi voinut lähestyä rohkeammin.
Taussi on taitava sanankäyttäjä, ja edellä kirjoittamastani huolimatta pidin kirjasta kovasti. Pienen ihmisen tarinat ovat tärkeitä, ja tämä teki kunniaa kohteelleen: naiselle, joka saapui nuorena pakolaisena Suomeen, ja rakensi elämänsä tyystin uudelle maaperälle.
"En aloittanut tarinaa Katrin syntymästä. En myöskään päätä sitä hänen kuolemaansa. Jätän Katrin eloon vielä pitkäksi aikaa." (s. 166)
Tekijä: Päivi Taussi
Teos: Katrin kahdet kengät
Kustantaja: Reuna 2022
Sivuja: 167
- Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! 💕