maanantai 30. toukokuuta 2022

Viv Groskop: Au revoir, tristesse

Viv Groskopin Au revoir, tristesse - ja muita elämänohjeita ranskalaisista klassikoista (Atena 2021, suom. Ulla Lempinen) on sisarteos Groskopin aiemmalle teokselle Älä heittäydy junan alle - ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista. Venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskelleena tartuin jälkimmäiseen innolla - ja Groskopin tyyliin sen myötä ihastuneena tartuin sitten myös tähän ranskalaiskirjallisuutta ruotivaan teokseen.

Viv Groskopin kirja Au revoir, tristesse


Au revoir tristesse on sekoitus Groskopin elämänhistoriaa (siis lähinnä nuoruuden opiskelukokemuksia Ranskassa) ja 12 ranskalaisklassikon ruodintaa maustettuna hauskoilla huomioilla ja terävillä tulkinnoilla. Siinä missä samalla muotilla valettu Älä heittäydy--- onnistuu olemaan samaan aikaan hersyvän hauska, osuvan kirjallisuustieteellinen ja kipeän omakohtainen, jää Au revoir tristesse valitettavasti vähän vaisummaksi. Ehkä se johtuu siitä, että venäläinen kirjallisuus (ja muu kulttuuri) on molempia kieliä opiskelleelle Groskopille kuitenkin paljon läheisempi, kuin Ranska ja ranska. Siksi venäläisestä kirjallisuudesta (ja Venäjän-kokemuksista) irtosi juttua paljon sujuvammin, kuin ranskalaisesta.

Myönnän, että ranskalaiset kirjallisuusklassikot ovat minulle aika vieraita (jopa pelottavia; "En minä ole tarpeeksi sivistynyt ymmärtääkseni korkeakulttuurisia merkkiteoksia!"). Muutamia Groskopin kirjassaan käsittelemiä teoksia googleteltuani jäin miettimään kuitenkin sitä, kuinka luotettavia hänen juonireferaattinsa ja siten myös tulkintansa käsitellyistä kirjoista ovat... Minusta näet tuntuu, että joissain tapauksissa Groskopin olisi ehkä kannattanut kerrata käsittelemiensä teosten teemat ja juonet..? Tai sitten hän on ottanut vähän kirjallisia vapauksia.

Niin tai näin, vaikka mikään maata mullistava lukukokemus tämä ei ollut, se onnistui kuitenkin herättämään kiinnostukseni ranskalaisklassikoihin aivan uudella tavalla. Luinkin (siis: uskalsin lukea) Camus'n Sivullisen heti tämän perään!

Ja siis tämän suomalaisen painoksen kansi on kyllä aivan upea - vertaahan alkuperäiseen! Kansi on Timo Mänttärin käsialaa.



Tekijä: Viv Groskop (suom. Ulla Lempinen)

Teos: Au revoir, tristesse - ja muita elämänoppeja ranskalaisista klassikoista (engl. alkuteos: Au Revoir, Tristesse: Lessons in Happiness from French Literature)

Kustantaja:  Atena 2021

Sivuja: 302


- Viivi

2 kommenttia:

  1. Aioin lukea tämän silloin kun se ilmestyi, mutta se on päässyt unohtumaan. Juuri Ranska kiinnostaa minua erityisesti, mutta onpa harmi, jos teos jää vaisummaksi kuin se Venäjä-aiheinen. Ja jos juonireferaattien luotettavuudestakin herää epäilys?! Joka tapauksessa voisin joskus lukaista tämän. Klassikoita on kyllä tullut luettua huonosti, mutta juuri tuon Sivullisen minäkin luin talvella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hauskaa, että juuri Sivulliseen ollaan molemmat tartuttu! ☺️
      Epäilys juonireferaateista kyllä heräsi, mutta varma en voi tosiaan olla, kun en itse ole suurinta osaa teoksista lukenut.. 🤔
      Kyllä tämä ehdottomasti lukea kannattaa etenkin, jos ja kun Ranska on lähellä sydäntä 🥰

      Poista