Reetta Hänninen: Tulisydän - Maissi Erkon kiihkeä elämä

1900-luvun alun suomalaisnaiset ovat eläneet viime aikoina ilmeistyneiden elämäkertojensa mukaan jos jonkinlaisia elämiä: Helmi Krohn eli ihmeellisen elämän, Olly Donner kiehtovan elämän ja Maissi Erkko kiihkeän elämän. Tämä on nyt pieni piikki elämäkertojen nimien takana oleville: muitakin nimeämistapoja naisten elämäntarinoille voisi ehkä ajatella?!

Mutta tietääköhän monikaan nykylukija, kuka Maissi Holländer oikein oli? Ei varmaankaan. Tai edes Maissi Erkko? Tuskin, mutta sukunimi saattaa jo soittaa joitain kelloja. Erkkojen nimi on tunnettu Helsingin Sanomien (ja sitä ennen Päivälehden) takaa, mutta Eeron, Eljaksen (ja tavallaan Aatoksenkin) rinnalta on vuosikymmenten kuluessa unohtunut pois aikansa merkkinainen, tulisieluinen (ja/tai -sydäminen) Maissi (Maria Aurora, 1872-1936).

Kun Olly Donnerin elämäkerta on minulla vielä varsin tuoreessa muistissa, en voi olla hieman vertaamatta Maissin ja Ollyn elämiä ja elämäkertoja toisiinsa - olivathan naiset vielä saman aikakauden kasvattejakin. Siinä missä Olly Donner eli elämäntapanaan matkustelu ja henkisyyden tutkiskelu (kiinnostuksen kohteitaan olivat kyllä myös esim. Steiner-pedagogiikka ja lasten asiat), oli Maissi Erkon elämä monellakin tavalla kiinni maassa: toisaalta omassa puutarhassa ja toisaalta Suomen yhteiskunnallisissa asioissa. Olly Donnerin elämäkerta on kohteensa näköinen: kokeileva, pohdiskeleva. Ja niin on Maissinkin: suora ja täynnä asiaa.

Maissin elämäkertaa lukiessa päässäni kirkui monta kertaa ajatus: Ei tällaisia ihmisiä ja elämiä saisi unohtaa!

"Aikalaiset kuitenkin todella tiesivät sen työn tärkeyden ja vaativuuden, jota poliittisesti aktiivinen nainen saattoi tehdä puolison rinnalla sekä kotona että omissa järjestöissään. --- Kun naiset pääsivät yhä tasa-arvoisemmin esille omana itsenään, alkoi näyttää siltä kuin nuo vaille virallista asemaa jääneet mutta poliittisesti aktiiviset naiset eivät olleet tehneet oikeastaan mitään." (s. 360)

Maissi Erkko ei ollut eduskunnassa, mutta oli silti aktiivinen toimija niin omana itsenään kuin tietysti myös päätoimittaja-poliitikkomiehensä rinnalla. Hänninen on käyttänyt kirjaansa varten ihan suunnattoman määrän Erkkojen arkistojen kirje- ja kirjoitusaarteita, joista käy enemmän kuin selväksi, että Maissilla oli sanottavaa - ja myös keinonsa saada äänensä kuuluviin.

Tulisydän on hyvin kokonaisvaltainen ja kattava elämäkerta, eikä se onneksi keskity vain Maissin rooliin Eero Erkon vaimona. Mutta aviomies ja sanomalehdet olivat Maissille tärkeitä, eikä niiden roolia tämän elämässä voi kiistää.

Aikansa lehtikirjoittelua kirjan sivuilla seuratessa en voinut olla ajattelematta, että sanomalehtien mielipidekirjoitukset olivat oman aikansa Twitter ja Maissi Erkko suorasanainen, välillä kärkäskin twiittaaja - joka tosin ei arkaillut esiintyä mielipiteittensä takana omalla nimellään. Myös polarisoitunut asenneilmapiiri juuri itsenäistyneessä Suomessa toi lukiessa valitettavan vahvasti mieleen nykypäivän yhäti mustavalkoistuvan asenneilmapiirin, jossa toisin ajattelevia ei kunnioiteta lainkaan. Maissin muotokuvan rinnalla kirja tarjoaa kattavan kuvan 1900-luvun taitteen suomalaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja poliittisesta ilmapiiristä.

Kirja on kuitenkin ennen kaikkea kuva Maissista ihmisenä; epätäydellisenä, hankalana, tulistuvana - sivistyneenä, vahvana, lämpimänä. Osana yhteiskuntaa, perhettä ja sukua, Helsingin Sanomia. Nuorsuomalaisena, puutarhurina. Äitinä, isoäitinä, vaikuttajana, omana itsenään.

Kun sydämessä palaa tuli vuosikymmeniä, ei ole kuitenkaan ihme, että se aikansa roihuttuaan pettää. Maissin sydän petti 1.9.1936.

Kerrassaan upea elämäkerta.

Tekijä: Reetta Hänninen
Teos: Tulisydän - Maissi Erkon kiihkeä elämä
Kustantaja: Otava 2022
Sivuja: 414

Yleisten kirjastojen luokitus: 99.1

Ps. Ylen Elävä historia -sarja on omistanut jakson Maissille: Tulisieluinen Maissi Erkko eli ja kirjasi muistiin Suomen kohtalonvuodet. Haastateltavana, kukas muu kuin, Reetta Hänninen.

- Viivi