Johann Hari: Mielen yhteydet

Arkistojen kätköistä kavoin julkaisemattoman postauksen. Tässä siis kirja-arvio suoraan vuodelta 2019:

Toimittaja Johann Hari on itsekin ollut masentunut. Ja hän, kuten suurin osa meistä lääkäreistä maallikoihin, on opetettu uskomaan serotoniinitarinaan. Siis tarinaan siitä, että masennus johtuu serotoniinin alhaisesta tasosta aivoissa, ja täten masennusta voidaan hoitaa aivoissa olevan serotoniinin määrää lisäämällä - eli syömällä mielialalääkkeitä. Aivoissa on vika, sen voi korjata kemiallisesti. Helppoa! Mutta, Hari törmäsi kuitenkin ongelmaan, joka on tuttu monelle muullekin masennuslääkkeitä syövälle: lääkkeen teho tuntuu ajan kuluessa vähenevän, ja annostusta pitää nostaa aika-ajoin yhä isommaksi ja isommaksi. Miksi näin?

Hari oli vakaa serotoniinitarinan kannattaja. Joku tuntui kuitenkin ontuvan. Miksi lääke menettää tehonsa? Hän oli törmännyt aika-ajoin myös vaihtoehtoisiin teorioihin masennuksen syistä, mutta sivuuttanut nämä huuhaana. Sitten hän alkoi kuitenkin tutustua aiheeseen syvemmin, ja löysi tietoa, joka käänsi kaiken hänen oppimansa päälaelleen, ja josta syntyi kirja Mielen yhteydet - Masennuksen todelliset syyt (Bazar 2019).

Mitään tietoteosta en aiheesta aio alkaa tässä kirjoittaa, sillä Hari on jo tehnyt sen. Niinpä suosittelen jokaista nykymaailman pyörityksessä kärvistelevää ihmistä tutustumaan Harin teokseen, olipa saanut masennusdiagnoosin (tai jonkin muun mielenterveysdiagnoosin) eli ei. Tämä siksi, että liki jokainen modernin maailman asukki on "vaarassa" "sairastua".

Avainsanoja kirjan sisällön summaamiseksi: plasebo, nosebo, bisnes, tueton teoria, erillisyys, yksinäisyys, some, urbaanius, työkulttuuri.

Knoppeilijana haluan kuitenkin heittää kirjasta poimimani pienen knopin: Lääkkeiden tehoa tutkitaan verrokkiryhmien avulla - toinen ryhmä saa oikeaa tavaraa ja toinen lumelääkettä. On huomattu, että mielialalääkkeiden teho ei juurikaan eroa lumevalmisteiden tehosta - ja toisinpäin. Jos ihminen uskoo syövänsä mielialalääkettä, hänen olonsa kohenee. Mikä hauskempaa: kun tutkimusryhmille kerrottiin, että he saattavat saada jatkossa lumetta, myös niiden mieliala laski, jotka saivat edelleen oikeaa mielialalääkettä.

Mielen voima on ihmeellinen! Plaseboilmiö on niin kovin mielenkiintoinen. Ajatelkaas: ensimmäisen maailmansodan aikana rintamalla syntyi puute morfiinista. Amputointeja täytyi kuitenkin tehdä, joten eräs lääkäri keksi käyttää suolaliuosta kipulääkkeen sijaan - ja valehdella sen olevan morfiinia. Meni täydestä: amputaatiopotilaiden operaatiot olivat kivuttomia.

Kaikkeen voi ja kannattaakin suhtautua kriittisesti: niin nykyaikaiseen lääketieteeseen kuin tähän kirjaankin. Mutta ajatuksiaan kannattaa myös avartaa ja oppimaansa kyseenalaistaa, ja siihen Mielen yhteydet on vallan erinomainen teos.

Tekijä: Johann Hari (suom. Tiina Ohinmaa)

Teos: Mielen yhteydet : masennuksen todelliset syyt (engl. alkuteos: Lost Connections : Uncovering the Real Causes of Depression - and the Unexpected Solutions)

Kustantaja: Bazar 2019 (2018)

Sivuja: 383

Yleisten kirjastojen luokitus: 59.563

Terkkuja mielialalääkekoukusta,

Viivi