Claire Powell: Yhdessä pöydässä

Brittiläisen Claire Powellin esikoisromaani Yhdessä pöydässä (Atena 2023, At the Table, suom. Heli Naski) on suoraviivaista perhesuhdedraamaa, jossa asioita kipuillaan paljolti pöytien ääressä.

Kirjan fokuksessa on lontoolainen Maguiren perhe, jossa jokainen perheenjäsen kipuilee niin itsensä kuin toistensakin kanssa. Tarina lähtee siitä, kun perheen päälle kolmekymppisille lapsille, Nicole-tyttärelle ja Jamie-pojalle, selviää (vahingossa), että vanhemmat ovat eronneet. Lindan ja Gerryn pitkä avioliitto on päättynyt, mikä aiheuttaa ikänsä puolesta aikuisille lapsille hämmentävän suuren järkytyksen.

Tärkeintä romaanissa ovat ihmiset ja heidän mielenliikkeensä, persoonansa. Se, miten heistä jokainen tuntuu olevan ihan pihalla siitä, mitä tahtoo ja miksi, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy ja miksi reagoi kuten reagoi. Jokainen taistelee omien mörköjensä ja valintojensa kanssa niillä keinoilla, joita sattuu omaamaan. Ja vaikka perheenjäsenet ovatkin toistensa kanssa usein tekemisissä, niin he ovat silti aika kykenemättömiä puhumaan keskenään henkilökohtaisista asioistaan. Lopputulemana on neljä poteroa, jossa kukin yrittää parhaansa mukaan selvitä, välillä sieltä ulos toisia kohti ryömien, välillä kuoppaansa hautautuen.

"Hän ei myöskään ole varma, miten puhua siitä. Viime torstaina, jalkapallon jälkeen, hän kuvitteli tokaisevansa pojille huolettomaan sävyyn - "Voi helvetti, arvatkaas, mitä minun vanhempani ilmoittivat sunnuntaina?" Mutta se tuntui jotenkin lapselliselta. Ihan kuin hän tiedottaisi siitä kaksikymmentä vuotta liian myöhään. Hänen ystävänsä, joiden vanhemmat ovat eronneet, kävivät saman läpi vuosia sitten ja käsittelevät nyt muita, vakavampia juttuja. Syöpää. Aivoinfarkteja. Kuolemaa."

(s. 33)

Lapset tuntuvat jääneen jonnekin teini-iän tienoille suhteissaan vanhempiinsa ja myös toisiinsa. He kyllä elävät ihan aikuista elämää, tai ainakin esittävät elävänsä: luovat uraa, solmivat ihmissuhteita... Jonkinlaisia aikuislapsia he kuitenkin ovat. Ja tavallaan niin ovat heidän vanhempansakin. Nicole on edelleenkin uhmakas ja riidanhakuinen, kuten nuorena - helposti äitinsä kanssa tukkanuottasilla (tosin ei enää fyysisesti). Jamie taas sulkeutuu edelleen oman kuorensa suojaan, omaan maailmaansa. Gerry kipuilee omien, nuorena aikuisena tekemiensä päätösten kanssa. Rikkonaisen lapsuutensa särkemä Linda puolestaan koettaa hallita ja kontrolloida asioita pysyäkseen kasassa.

Perheen kohtaamisten ohella kirjassa toki eletään muutoinkin elämää neljän päähenkilön rinnalla. Voi vain todeta, että ovatpa he aika rikki ja hukassa! Kenties Yhdessä pöydässä on kärjistävä (se ei vie henkilöitään mitenkään äärimmäisyyksin, mutta hahmot ovat kuitenkin aika kärjistettyjä), mutta en toki malta olla ajattelematta, että se on kuitenkin aika totuudenmukainen. Emme me taida koskaan kasvaa oikeasti aikuisiksi. Me taidamme olla jokainen omalla tavallamme aika rikki ja hukassakin - ja usein silti myös onnellisia ja tyytyväisiä elämäämme. No, ehkä hieman jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi perheenjäsenet olivat kukin omalla tavallaan rikki... Kirjassa käsitellään esim. riippuvuuksia ja syömishäiriöitä, tosin ei mitenkään raflaavasti. Syitä toki avataan kirjassa, mutta tuntui, että ihan kaikkea ne eivät välttämättä selittäneet.

"Hänestä se kaikki oli niin stressaavaa, niin vaikeaa. Kukaan ei puhunut sen vaikeudesta. Mutta ehkä muut kokivat sen helpoksi. Ehkä Lucyn vanhempien ja Maguiren sisarusten on aina ollut helppo rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan, luoda sellainen perhe, jota Linda aikoinaan kaipasi."

(s. 235)

Yhdessä pöydässä tarjoaa herkullisia aineksia tutkia aikuisten lasten ja näiden vanhempien suhteita. Se ei ole ominta genreäni - tai en ainakaan voi sanoa lukeneeni paljon tällaista ihmissuhdepohdintaa tai perhedynamiikkatarinointia. Viihdekirjallisuudeksi en sitä laskisi, enkä kyllä nauranutkaan sen äärellä, (vaikka joku on niinkin lupaillut). Kevyehköä luettavaa se on kyllä, helpohkoakin, vaikka teemat eivät helpoimmasta päästä olekaan. Powell ei tuomitse hahmojaan, vaan katsoo heitä ja kirjoittaa heistä rehellisesti ja ymmärryksellä. Ei tämä lukukokemuksena mitään huippua ollut, eikä ahmimista aiheuttavakaan, mutta ihan kiintoisa viritys kuitenkin.

Ps. Kirjasta löytyy pieni suomalaisvahvistuskin!

Tekijä: Claire Powell (suom. Heli Naski)

Teos: Yhdessä pöydässä (At the Table)

Kustantaja: Atena 2023 (2022)
Sivuja: 331

Yleisten kirjastojen luokitus: 84.2

Usein hukassa itsekin,

Viivi