Paula Havasteen Neuvosto-Viroon, Saarenmaalle sijoittuva Viljan (ja Villemin) tarina, Pronssitähti (2017), Vierashuoneet (2019) ja Morsiusmalja (2020) sai viime vuonna jatkoa Saarelaislaulusta (Gummerus 2021).
Saarelaislaulu hyppää edellisestä sarjan osasta ajassa eteenpäin yhden teini-iän verran. Tällä kertaa kirjan teemana onkin ne ristiriidat, jotka syntyvät vanhempien ja lasten välille, kun vanhempi sukupolvi muistaa ajan ennen Neuvosto-aikaa ja nuorisolle Neuvostoliitto taas on aina ollut se ainoa totuus.
Kirjassa seurataan niin kypsyneen Viljan Tallinnan-matkaa (matkustuslupa on vihdoin saatu!) kuin hänen tyttärensä Merlen ja Vierashuoneista tutun Aiven pojan, Vilmarin, pioneeriretkeä Suomeen. Isoveli (ja pikkuveljetkin) valvoo ja byrokratia kukoistaa, Anna-täti romahtaa, Villem hakee syliä muualta ja avioliitto rakoilee, teinitytär ylenkatsoo ja aivan liian suuret salaisuudet painavat. Viljaa ei käy kateeksi. Silti, taas kerran, Havaste onnistuu kirjoittamaan miltei musertavista hankaluuksista niin, että lukija hautaudu niiden alle.
Viljan ja tämän Villem-miehen tarinasta kertovan sarjan jokainen osa on ollut omanlaisensa kavalkadi pienten ihmisten isoja murheita Neuvostoliiton varjoissa. Tämä neljäs osa tuntuu lisäävän vielä vähän kierroksia aiempiin juonenkulkuihin, mutta samalla se myös vetelee lankoja yhteen ja ratkaisee vihdoin monta aiempien osien pulmaa ja laukaisee jännitteitä.
Aivan Vihat-sarjan tasoiseksi lukukokemukseksi tämä ei minulla yltänyt, mutta vallan paljon pidin silti.
Tekijä: Paula Havaste
Teos: Saarelaislaulu (Vilja ja Villem #4)
Kustantaja: Gummerus 2021
Sivuja: 412
- Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! 💕