Mitja Mikael Malinin Kivet, kannot, tähdet, kuuta (Arktinen Banaani 2021) on suomalaisesta kansanperinteestä aiheensa ammentava sarjakuvakokoelma. Kuulostaa aika hyvältä, vai mitä? Ja sitä se onkin!
Kokoelman kuuden sarjakuvanovellin teemat liikkuvat muinaisen ja uudemmankin kansanuskon parissa: on karhunpeijaiset, kalman väkeä, metsänpeitto, tonttu...
Albumin mainostetaan olevan queer-positiivinen, ja onhan se sitä, mutta lopulta kuitenkin aika alleviivaamatta. Se kuitenkin muistuttaa siitä, että ei sitä ennenkään olla yksin heteroita tai stereotyyppisen naisia tai miehiä oltu! (Lähdettä ei ole antaa, mutta on ilmeisesti niin, että seksuaali- (miksei kai myös sukupuoli-)vähemmistöihin suhtauduttiin menneiden aikojen Suomessa sangen hyväksyvästi - samoin kuin seksuaalisuuteen ylipäätään.) Viimeinen sarjakuvanovelli muistuttaa siitä, että nykysuomalaisuus on monen näköistä ja monikulttuurista - ja että silti vanhatkin kansanuskomukset elävät ja istuvat elämiimme edelleen.
Sarjakuvaformaatti, kuusi tarinaa ja vain 159 sivua tarkoittaa, että ihan kauhean syvällisesti tarinat eivät maailmoihinsa ehdi upottaa. Kokoelma toimii kuitenkin erittäin hyvänä alkusysäyksenä ja ensikosketuksena suomalaiseen kansanperinteeseen ja -uskoon, joka on varmasti useimmille nykylukijoista aika vierasta.
Pidän Malinin piirrostyylistä aivan mahdottoman paljon; se on selkeää, humoristista ja paljon puhuvaa - kaikkea ihanasti samaan aikaan.
Tekijä: Mitja Mikael Malin
Teos: Kivet,kannot, tähdet, kuuta
Kustantaja: Arktinen Banaani 2021
Sivuja: 165
- Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! 💕