Ann-Luise Bertell: Ikävän jälkeen (Botnia #1)

Ann-Luise Bertellin Ikävän jälkeen (Tammi 2022; Vänd om min längtan, suom. Vappu Orlov) on synkeänsävyinen pieni romaani, joka aloittaa suomenruotsalaisista siirtolaisista kertovan Botnia-trilogian. Sarjan toinen osa (joka suomennettiin ensimmäisenä viime vuonna), Oma maa, oli ehdolla Finlandia- ja Runeberg-palkinnon saajaksi.

Romaanin pääosassa on omiin muistoihinsa yhä enemmän uppoava, nykyhetken unohtava Maria Alina, jonka esikuvana on toiminut kirjailijan oma isoäiti. Maria Alinan tarina alkaa lapsuuden traumasta ja siitä seuraavista äidin vaikeista päätöksistä 1920-luvun Pohjanmaalla. Näiden päätösten seurauksena Maria Alina päätyy itse tekemään kenties vielä vaikeampia ja päätöksiä. Traumat, joita äidit (ja isät, tietysti isät) aiheuttavat haluamattaan tyttärilleen sukupolvesta toiseen, ovat kirjan raadollinen teema. Traumat ja onnettomuudet. Isättömyys, äidittömyys. Kodittomuus.

Ann-Luise Bertell: Ikävän jälkeen


Botnia-trilogian teemana on, kuten sanottua, siirtolaisuus. Ja niin lähtee rikkinäinen Maria Alina rikkinäisen veljensä perässä Kanadaan etsimään onnea. Tai ainakin pakenemaan onnettomuutta. Mutta eihän se niin mene...

Tarina on graafinen, kurja, raakakin.

Maria Alina kirjoittaa omaa tarinaansa tyttärelleen. Omaansa ja äitinsä ja tyttärensä. Hän on palannut Kanadasta Suomeen perheineen, mutta tytär on jäänyt Atlantin taa.  Siinä, missä tämä hetki hapertuu, vyöryvät muistot tummina ja väkevinä kirjepaperille. Olisivatpa muistot hapertuneet, toivon. Niiden olisin suonut katoavan ja antavan vanhalle, liikaa kokeneelle jo vihdoin rauhan.

Kansitaiteelle vielä erityiskiitos; sen on laatinut Sanna Mander.


Tekijä: Ann-Luise Bertell (suom. Vappu Orlov)

Teos: Ikävän jälkeen (Vänd om min längtan) (Botnia #1)

Kustantaja: Tammi 2022 (2016)

Sivuja: 200


- Viivi




Kommentit

  1. Ann-Luise Bertell osaa kertoa tarinoita! Pidin valtavasti niin tästä kuin Oma maa -romaanista. Tuo mitä sanot rikkinäisyydestä ja muistoista – Bertellillä on taito kirjoittaa hahmonsa niin eläviksi ja inhimillisiksi, että heitä kohtaan tuntee myötätuntoa heidän teoistaan huolimatta.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa kyllä varsin ankealta. Ei varmaan tule luettua, siirtolaisuuskaan ei teemana kiinnosta minua.

    VastaaPoista
  3. Siirtolaisuus kiinnostaa, samoin teemat. Toisaalta juuri nyt ei kiinnosta mikään kovin ankea ja surkea. Mutta ehkä sitten otan tämän lukuun kun tilanne tuntuu sopivalta. Vaikuttaa kyllä paitsi kiinnostavalta myös vaikuttavalta teokselta. T, Amma

    VastaaPoista
  4. Nyt tuli minulle uutta tietoa, sillä kuvittelin, että Finlandia-ehdokas Heimanin aloittavat trilogian. Tässä ei vaikuta kuitenkaan olevan samoja henkilöitä eli eivät ole jatkoa toisilleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ilmeisesti on niin, että tänä vuonna ilmestyvä kolmas osa, Ikuinen kaipuu, jatkaa tämän ensimmäisen osan teemoja :)

      Poista
  5. Hmmm siis tämäkö kuitenkin kannattaa lukea ensin? Vai oliko siinä joku järkeen käyvä syy, miksi toinen osa suomennettiin ensin?
    Minua kiinnostaa aina siirtolaisuus, niin Suomeen kuin Suomesta, joten ei haitanne tummempi sävykään 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! 💕